Rakkaus lukemiseen on kestävä lahja

Huhtikuun 16.–22.4. on Lukuviikko. Lukukeskuksen tuottaja Barbro Enckell-Grimm tietää, miksi sitä vietetään ja mitä silloin tehdään.

Mikä Lukuviikko on ja miksi sitä tarvitaan?

– Lukuviikko alkoi Lukusunnuntailla vuonna 1977, kymmenen vuotta myöhemmin se laajeni viikonlopuksi ja 1997 kokonaiseksi Lukuviikoksi. Sen järjestäjänä on Lukukeskus, ja ideana on nostaa lukeminen näkyviin juhlimisen arvoisena asiana.

Lukeminen on usein kulissien takaista puuhaa, jota jokainen tekee itsekseen ja vain itsensä takia. Siksi sille on joskus hyvä antaa näkyvyyttä ja muistuttaa siitä, että voidaan myös lukea yhdessä, jutella kirjoista ja lukemisesta ja esittää enemmän tai vähemmän kirjallisia tekstejä. Nykyään tuota näkyvyyttä tarvitaan yhä kipeämmin, koska lukeminen on vähenemässä.

Eriarvoisuus on lisääntymässä, ja lukeminen on siihen tehokas vastalääke. Mutta lukemista ei pidä arvostaa vain yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi vaan myös siksi että se on demokraattista: Kaikki voivat lukea jollain tavoin. On helppolukuisia kirjoja, äänikirjoja, ääneen lukemista, ilmaispalveluita kirjastoissa. Lukeminen voi olla yksi tapa toteuttaa itseään.

Onko Lukuviikolla jokin teema?

–  Lukuviikkoa vietetään kirjan ja ruusun päivän ympärillä, ja joka vuosi sillä on eri teema. Tänä vuonna se on Mun tarina, ja lähtökohtana on Open mic eli lavakirjallisuus.

Lukukeskuksen nettisivuilla on vinkkejä oman Open mic -tapahtuman järjestämiseen, lukuvinkkejä sekä paikka, jossa voi julkistaa oman tapahtumansa ja markkinoida sitä. Lisäksi julkaisemme viikon aikana 10 uutta faktaa lukemisesta.

Miten voi parhaiten viettää lukuviikkoa?

– Lukemalla, mutta myös näyttämällä muille, että lukee, ja jakamalla vinkkejä ja lukukokemuksia.

Mikä on nykyään lukemisen suurin haaste?

– Ilmeinen vastaus on, että on niin paljon muuta, mikä vie aikaamme ja antaa nopean tyydytyksen. Luulen, että myös lukemisen näkymättömyys saa sen tuntumaan vähemmän houkuttelevalta.

Itsestäni voin sanoa, että lukeminen on se asia, josta olen saanut eniten iloa, hyötyä ja tyydytystä elämäni 53 vuoden aikana. Se yhdistää minut elämäni tärkeisiin ihmisiin, lohtu ja tuki kohtaamissani vaikeuksissa. Lukukokemuksista saa myös vastusta ja haastetta. Jos haluaa antaa lapselleen hyvän ja kestävän lahjan, se on rakkaus lukemiseen.

(Haastattelu Ida-Lina Nyholm, suomennos Tuula Korolainen)

Kärleken till läsning är en hållbar gåva

Läsväckan firas 16.–22.4. Barbro Enckell-Grimm, kulturproducent vid Läscentrum, vet varförden firas och vad den innebär.

Vad är Läsveckan och varför behövs den?

–  Läsveckan började firas som en Lässöndag år 1977, tio år senare utvidgades den till ett läsveckoslut, för att 1997 bli en hel Läsvecka. Tanken bakom Läsveckan, som ordnas av Läscentrum, är att lyfta fram läsning som något värt att fira.

Att läsa är en syssla som ofta sker i kulisserna, något man gör för sig själv och också för sin egen skull. Därför kan det vara bra att någon gång ge läsningen större synlighet och visa att man kan läsa tillsammans, tala om böcker och läsning och uppträda med mer eller mindre litterära texter.

I dag behövs den här synligheten allt mer, eftersom läsningen tappar terräng. Polariseringen i samhället ökar och läsning är ett effektivt motgift. Men man ska inte betona läsning enbart för samhällsnyttans skull, utan också för att den är demokratisk: alla kan läsa på sätt eller annat. Det finns Lättläst, ljudböcker, högläsning; bibliotekets tjänster är gratis. Läsning kan vara ett sätt att förverkliga sig själv.

Har Läsväckan ett tema eller en rubrik?

–  Läscentrums Läsvecka som firas kring Bokens och rosens dag har olika rubriker varje år. I år är det Min berättelse, med Open mic som utgångspunkt.

Vi har material utlagt på vår webbplats med tips på hur man kan ordna Open mic-evenemang, kort för att donera lästips, en plats där man kan anmäla och marknadsföra sitt eget evenemang och så publicerar vi 10 nya fakta om läsning under veckan.

Hur tycker du att veckan firas bäst?

–  Genom att läsa, men också genom att synliggöra sin egen läsning och dela med sig av tips och erfarenheter. Här kanske finlandssvenskar kunde rannsaka sig själva? Minoritetsstatusen gör oss kanske onödigt intåtvända?

 Vad tycker du att är läsningens största utmaning i dag?

–  Det självklara svaret är att det finns så mycket annat som stjäl vår tid som ger oss snabbare tillfredsställelse.Jag tänker att läsningens osynlighet också är en sak som gör den mindre lockande.

Personligen kan jag säga att läsningen är den sak som gett mig störst glädje, nytta och tillfredsställelse under de 53 år jag levat. Den är ett kitt till de personer som betyder mycket i mitt liv, en tröst och ett stöd i de svårigheter jag haft. Läupplevelser ger också motstånd, är en utmanare. Om man vill ge sitt barn en bra och hållbar gåva är det kärleken till läsning.

(Intervjuare Ida-Lina Nyholm)